Venetsiasta lennettiin mukavasti pränikällä BA:n koneella Lontoon Cityn kentälle, josta pääsi nopeasti junalla keskustaan - todella kätevää. Kenttä olikin bisnesväen suosiossa. Keskustasta olimme varanneet bussikyydin Southamptoniin ja olikin lähellä, että olisimme myöhästyneet. Huoli oli kuitenkin turha, sillä bussia ei kuulunut aikataulun mukaisena lähtöaikana ja lopulta varavaunu saatiin paikalle yli tunnin myöhässä. Brittiliikennevälineistä juna ja lentokone toimi hyvin, bussi ei.
Niin tai näin, päästiin Southamptoniin ja löydettiin hotellimme, jossa huoneessa odotti viinipullo. Siinä sitten kilisteltiin katsoen futiksen mm-kisojen avausottelua. Ihan kiva. Aamulla sitten brunssin jälkeen laivalle hakemaan venettä. Nikke meni edeltä ja kuin ihmeen kautta s/y Katariinan Sinikka (joka nähtiin viimeksi tammikuun alussa St Lucialla) tuli taksilla ohi ja poimi väsyneen matkaajan kyytiin. Onni, sillä laivaa (tai reittiä laivalle) oli yllättävän vaikea löytää ja laskuaikaa oli aikaistettu lähes 45min. Näinkin voi käydä.
Veneen lasku sujui nopeasti ja varmoin ottein. Hanna saapui paikalle Calimeran jo tunnustellessa kylmää merivettä (noin 14'c). Meidän kiinnittäessä takastaagia (irroitettiin noston ja laskun ajaksi) olikin laskuvuorossa jo s/y Katariina. Lähdettiin laivan kyljestä yhtä matkaa, mutta parin mailin jälkeen tiemme erosivat - me siirryimme läheiseen Ocean Villagen satamaan Ilkan ja Sinikan jatkaessa matkaa nopeasti kohti Suomea.
 |
| Calimera laskeutuu |
 |
| Calimera laskeutuu |
 |
| Ilkka ja Sinikka palaamassa vene-elämään |
 |
| s/y Katariina lasketaan |
 |
| s/y Katariina lasketaan |
 |
| Taas vesillä - s/y Katariina taustalla |
Ocean Villagen satama oli varsin miellyttävä - kaikki palvelut löytyivät (jopa elokuvateatteri) paitsi ilmainen netti. Myös hinta oli aika kova: £36/yö. Satama oli kyllä hyvä, asialliset tilat ja samassa laiturissa oli kanssamme myös yksi vanha Volvo Ocean Race -vene! Täällä oli myös paljon Oystereita, suurimman ollessa peräti 38m pitkä! Satama-alueella oli rakenteilla asuinkerrostaloja ja aluetta palveli pieni, mutta varsin hyvin varustettu ruokakauppa. Täältä ostettiin ruokatarpeet lähipäiville.
Laitettiin satamassa tuuligeneraattori takaisin paikoilleen, nostettiin (se parempi) genua ylös rullalle ja järjesteltiin tavaroita. Huvittavaa oli, että genuaa viritellessä läheisestä ravintolalaivasta kuului selvää suomea! Parit suomalaisnaiset olivat tulleet vaihtamaan kuulumisiaan ja tarina kuului meille asti. Venetöiden jälkeen juhlistettiin Hannan synttäreitä kuplajuomalla veneellä ja illalla lähdettiin yhteen rannan ravintoloista.
Katsoimme sääennusteita ja näytti siltä, että etelään ja itään pääsisi, mutta pohjoistuulet vallitsisivat ainakin viikon, todennäköisesti pidempäänkin. Puhuvat antisyklonista, joka on jumahtanut Brittein saarten päälle. Niinpä päätimmekin hieman haikein mielin jättää kanaalisaaret väliin ja suunnata hiljalleen länteen. Nyt ei pitäisi olla suurempaa kiirettä tai hätää, sillä Doverista pääsee nopeasti Ranskan puolelle ja siellä tarvittaessa lyhyin pätkin satamasta toiseen.
 |
| Satama |
 |
| Hanna ja uusi vesipeli |
 |
| Satama |
 |
| Hanna ja VOR70 |
 |
| Volvo 70 kantattuna - helpompi vahata kyljet |
 |
| Satama |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti