KOTONA!

Saapumista kotisatamaan Espoon Haukilahteen juhlittiin asianmukaisesti samppanjalla ja kakulla. Hieman haikea, mutta samalla iloinen olo. Tulipahan tehtyä. Kiitokset myös kaikille blogin lukijoille - ihmeen paljon teitä on ollut!

Laitetaan tänne vielä myöhemmin yhteenvetoa ja tilastotietoa reissusta eri näkökulmista.

Suomenlahdella kohti kotia

Menimme viikonlopuksi mökille. Ensin pysähdys Kasnäsissä täyttämään vesileilit ja ruokavarasto, sitten kohti mökkiä. Matkalla nähtiin merikotkanpesä - loiston päällä! Ilmeisesti pesää ei rohjettu siirtää. Illaksi sitten päästiin mökin laituriin. Tätä oli jo hiukan odotettukin: saunomista, uimista, grillausta ja joutenoloa Suomen suvessa. Kelit olivat ihan ok ja vesi hämmentävän lämmintä (25‘c). Sinilevästä ei ollut tietokaan, eli kesää parhaimmillaan. Superkuukin tuli näyttäytymään.

Poimittiin samalla mökiltä kyytiin joitain sinne jätettyjä tavaroita. Joillain on muuttoauto, meillä on muuttovene. Kelit muuttuivat epävakaiksi, luvattiin sateita ja ukkosiakin riitti, joten mökkeilystä nautittiin vain muutama päivä. Sitten suunnattiin Bärösundiin. Matkalla ihmeteltiin merimetsoyhdyskuntaa puissa. Ensin tuhoavat luodot ja nyt puita... Ehkä asialle pitäisi hiljalleen tehdä jotain.

Tuuli tuli mukavasti takaa ja välillä mentiin nätisti purjeilla. Keli oli nätti ja aurinko paistoi. Illaksi päästiin Bärösundin kaupan laituriin ainoana veneenä. No, yöllä tuli vielä pari venettä lisää. Aamulla kaupasta tuoreet eväät mukaan ja kas - aamulla laituriin eteemme oli tullut s/y Calimero! Kyseinen vene oli nähty pari vuotta sitten Karlskronassa kun se oli palaamassa vuoden reissulta Välimereltä. Maailma on pieni ja naureskeltiin veneittemme nimiä (ankka-merkitys Keski-Euroopassa) sekä höpistiin muita venejuttuja.

Iltapäivällä siirryttiin mukavassa purjehdussäässä veneseuramme saareen Kirkkonummelle. Rapsakka tuuli tuki toimintaamme kiihdyttäen Calimeran hyvään vauhtiin. Ei ole koskaan Porkkalan selkä taittunut näin nopeasti! Ja nyt pohja ties minkä levän valtaamana... Samalla väistettiin sateet ja ukkonen, jotka pyörivät mantereen yllä.

Tallklippanilla ei ollut muita, joten saunavuoroista ei ollut pulaa. Grillattiin ja saunottiin taas oikein hyvin. Merivesi tuntui viileältä ja lämpömittari paljasti sen olevan vain 16'c! Hyi! Sen sijaan sinilevää ei ollut ja vesi oli poikkeuksellisen kirkasta (näki noin 2 metriin). Illalla tuli taas sade ja ukkonen, mutta tämä tuntuu olevan nyt ihan vakio.

Seuraava päivä nukuttiin pitkään, syötiin hyvä aamupala ja iltapäivällä päätettiin, että lähdetään kotiin Espooseen. Vaikka vene on ollut kotimme jo tovin, tulee vene-elämä pian loppumaan. Viikonloppuna onkin edessä muutto oikeaan asuntoon sekä totuttelu normaaliin päivärutiiniin. Hassu ajatus, mutta oikein kivakin.

Takaisin Suomeen!

Gotska Sandön jälkeen oli vaihtoehtoina jatkaa Ruotsiin Sandhamniin, Suomeen Ahvenanmaalle tai vaikka Hankoon. Päädyttiin suuntaamaan Maarianhaminaan. Matka oli taas yön yli huitaisu, joten lähdettiin vasta iltapäivällä lounaan jälkeen. Tuuli tuli mukavasti sivulta ja edettiin hyvin purjeilla. Keli poikkeuksellisen lämmin, vene kulki ja purjehdus maistui oikein hyvältä, vaikkei nyt mitään nopeusennätyksiä tehtykään. Illalla tuuli kuitenkin lopahti kuin seinään.

Gotska Sandön

Yöllä oli taas suht valoisaa (oikeasti tämä on todella mukavaa ja erikoista varmaan monille kauempaa tulleille) ja matka eteni leppoisasti. Aamuyöllä sitten lähestyi aiemmiltakin öiltä tuttu ukkonen sateineen, mutta nämä onnistuttiin aika hyvin kiertämään. Sitten taas riitti tuulta ja Maarianhaminan itäsatamaan tultiin kivalla myötäisellä. Rännissä hymyilytti kun pulkka kulki täysin tasaisesti ja hyvää kyytiä.

Hirvi kalliolla

Tuuli takaa, mukavaa ja tasaista menoa

Naureskeltiin jo Gotska Sandön luona, että pitäisikö kokeilla kotiinpaluuta niin, että ei tarvitse maksaa satamamaksuja. Näin päätettiin ja jäätiinkin siksi Maarianhaminassa sataman edustalle ankkuriin. Jollalla mentiin rantaan (soudettiin, koska Johnsson ei suostunut yhteistyöhön), jossa käytiin kaupoissa, pankissa ja ostettiin Suomen matkapuhelinverkkoon menevä nettiliittymä - nyt netti pelaa veneessä loppuun asti. Illalla ankkuriin tuli vielä yksi ruotsalaisvene.

Bongaa Calimera

Ankkurissa lahdella

Maarianhaminen itäsatama

Paikka on ihan riittävän suojainen, vaikka välillä olikin puuskaista. Tuottipa tuulimyllykin sitten jotain. Aamulla lähdettiin jo klo 8.15, sillä halusimme kokeilla uutta reittiä - Lemströmin kanavan kautta. Kanavan luona on silta, joka avataan tasatunnein (kun on ajoissa paikalla) kesäisin klo 8-22. Vartti odotettiin ja sitten mentiin erään paikallisen veneen kanssa kanavan läpi. Ihan kiva ja nopeuttaa vähän matkaa.

Lemströmin kanava

Lemströmin kanava

Lemströmin kanava

Lemströmin kanava

Muuta liikennettä

Jatkettiin sitten Jungfruskäriä kohti välillä purjein, välillä kombinaattia ja sitten koneella. Viimeiselle pätkälle oli vähän turhan tiukka kulma yhdistettynä vähän turhan kireään tuuleen, joten tikkauksen sijaan mentiin koneella. Takaa tuli kuitenkin täysillä purjeilla ja suht kenossa Baltic 42, joka paineli ohi. Vähän katseltiin kaihoisasti Balticin nättiä menoa.

Jungfruskärillä oli yllättävän paljon veneitä, mutta meille oli hyvin tilaa - juurikin tuon Balticin vierestä. Kävi nopeasti ilmi, että olemme olleet ennenkin saman veneen kanssa samoissa paikoissa, olkoonkin että vuosia sitten ja meidän vanhalla veneellä. Illalla istuttiin ja höpistiin veneilystä Markuksen ja Malinin kanssa, hauskaa taas oli ja juustokakku varsin onnistunutta!

Seuraavana aamuna oli tarkoitus jatkaa matkaa, mutta hienoinen väsymys sekä sade olivat ajatusta vastaan. Niinpä jäätiin vielä yhdeksi päiväksi tänne. Jungfruskär on kaunis saari, joka tarjoaa luontopolkujen lisäksi muutakin ihmeteltävää. Saari kuului aiemmin puolustusvoimille ja muistona saarella on yhä mökiksi naamioitu tykki. Täällä on myös kiva grillipaikka sekä huussit. Satamamaksua ei ole, joten monessakin mielessä hyvä paikka. Meno oli yllättävän kansainvälistä, laiturissa kävi niin virolainen kuin puolalainenkin vene!

Jungfruskäriltä lähdettiin välipäivän jälkeen ja päädyttiin reilun 40nm jälkeen Helsingholmiin. Satama oli yllättävän täynnä, mutta suunnitelman mukaan iskettiin ankkuriin. Tämä on hyvä ankkuripaikka ja avoin vain itä-lounaistuulille. Käytiin maissa ostamassa jätskit ja naapurisaarilla viljeltyä perunaa sekä katseltiin veneitä ja ihmeteltiin kalojen suurta määrää. Täällä vesi (23‘c) oli muuten yllättävänkin kirkasta eikä sinilevästä ole tietoakaan. Illalla satama tuli täyteen ja ankkuriin viereemme tuli vielä 40-jalkainen Dufour.

Jungfruskärin laituri

Erilainen purkkari

Helsingholm

Helsingholm

Helsingholm

Sitten oli aika siirtyä Kasnäsin kautta Hankoon mökille nauttimaan (loppu?)kesästä, kunnon saunasta, joutenolosta ja muusta asiaankuuluvasta ennen paluuta Espooseen. SPOT-lähettimen käyttöaika taisi muuten tulla täyteen, joten sijaintiamme ei enää kannata sitä kautta katsoa.