KOTONA!

Saapumista kotisatamaan Espoon Haukilahteen juhlittiin asianmukaisesti samppanjalla ja kakulla. Hieman haikea, mutta samalla iloinen olo. Tulipahan tehtyä. Kiitokset myös kaikille blogin lukijoille - ihmeen paljon teitä on ollut!

Laitetaan tänne vielä myöhemmin yhteenvetoa ja tilastotietoa reissusta eri näkökulmista.

Takaisin Suomeen!

Gotska Sandön jälkeen oli vaihtoehtoina jatkaa Ruotsiin Sandhamniin, Suomeen Ahvenanmaalle tai vaikka Hankoon. Päädyttiin suuntaamaan Maarianhaminaan. Matka oli taas yön yli huitaisu, joten lähdettiin vasta iltapäivällä lounaan jälkeen. Tuuli tuli mukavasti sivulta ja edettiin hyvin purjeilla. Keli poikkeuksellisen lämmin, vene kulki ja purjehdus maistui oikein hyvältä, vaikkei nyt mitään nopeusennätyksiä tehtykään. Illalla tuuli kuitenkin lopahti kuin seinään.

Gotska Sandön

Yöllä oli taas suht valoisaa (oikeasti tämä on todella mukavaa ja erikoista varmaan monille kauempaa tulleille) ja matka eteni leppoisasti. Aamuyöllä sitten lähestyi aiemmiltakin öiltä tuttu ukkonen sateineen, mutta nämä onnistuttiin aika hyvin kiertämään. Sitten taas riitti tuulta ja Maarianhaminan itäsatamaan tultiin kivalla myötäisellä. Rännissä hymyilytti kun pulkka kulki täysin tasaisesti ja hyvää kyytiä.

Hirvi kalliolla

Tuuli takaa, mukavaa ja tasaista menoa

Naureskeltiin jo Gotska Sandön luona, että pitäisikö kokeilla kotiinpaluuta niin, että ei tarvitse maksaa satamamaksuja. Näin päätettiin ja jäätiinkin siksi Maarianhaminassa sataman edustalle ankkuriin. Jollalla mentiin rantaan (soudettiin, koska Johnsson ei suostunut yhteistyöhön), jossa käytiin kaupoissa, pankissa ja ostettiin Suomen matkapuhelinverkkoon menevä nettiliittymä - nyt netti pelaa veneessä loppuun asti. Illalla ankkuriin tuli vielä yksi ruotsalaisvene.

Bongaa Calimera

Ankkurissa lahdella

Maarianhaminen itäsatama

Paikka on ihan riittävän suojainen, vaikka välillä olikin puuskaista. Tuottipa tuulimyllykin sitten jotain. Aamulla lähdettiin jo klo 8.15, sillä halusimme kokeilla uutta reittiä - Lemströmin kanavan kautta. Kanavan luona on silta, joka avataan tasatunnein (kun on ajoissa paikalla) kesäisin klo 8-22. Vartti odotettiin ja sitten mentiin erään paikallisen veneen kanssa kanavan läpi. Ihan kiva ja nopeuttaa vähän matkaa.

Lemströmin kanava

Lemströmin kanava

Lemströmin kanava

Lemströmin kanava

Muuta liikennettä

Jatkettiin sitten Jungfruskäriä kohti välillä purjein, välillä kombinaattia ja sitten koneella. Viimeiselle pätkälle oli vähän turhan tiukka kulma yhdistettynä vähän turhan kireään tuuleen, joten tikkauksen sijaan mentiin koneella. Takaa tuli kuitenkin täysillä purjeilla ja suht kenossa Baltic 42, joka paineli ohi. Vähän katseltiin kaihoisasti Balticin nättiä menoa.

Jungfruskärillä oli yllättävän paljon veneitä, mutta meille oli hyvin tilaa - juurikin tuon Balticin vierestä. Kävi nopeasti ilmi, että olemme olleet ennenkin saman veneen kanssa samoissa paikoissa, olkoonkin että vuosia sitten ja meidän vanhalla veneellä. Illalla istuttiin ja höpistiin veneilystä Markuksen ja Malinin kanssa, hauskaa taas oli ja juustokakku varsin onnistunutta!

Seuraavana aamuna oli tarkoitus jatkaa matkaa, mutta hienoinen väsymys sekä sade olivat ajatusta vastaan. Niinpä jäätiin vielä yhdeksi päiväksi tänne. Jungfruskär on kaunis saari, joka tarjoaa luontopolkujen lisäksi muutakin ihmeteltävää. Saari kuului aiemmin puolustusvoimille ja muistona saarella on yhä mökiksi naamioitu tykki. Täällä on myös kiva grillipaikka sekä huussit. Satamamaksua ei ole, joten monessakin mielessä hyvä paikka. Meno oli yllättävän kansainvälistä, laiturissa kävi niin virolainen kuin puolalainenkin vene!

Jungfruskäriltä lähdettiin välipäivän jälkeen ja päädyttiin reilun 40nm jälkeen Helsingholmiin. Satama oli yllättävän täynnä, mutta suunnitelman mukaan iskettiin ankkuriin. Tämä on hyvä ankkuripaikka ja avoin vain itä-lounaistuulille. Käytiin maissa ostamassa jätskit ja naapurisaarilla viljeltyä perunaa sekä katseltiin veneitä ja ihmeteltiin kalojen suurta määrää. Täällä vesi (23‘c) oli muuten yllättävänkin kirkasta eikä sinilevästä ole tietoakaan. Illalla satama tuli täyteen ja ankkuriin viereemme tuli vielä 40-jalkainen Dufour.

Jungfruskärin laituri

Erilainen purkkari

Helsingholm

Helsingholm

Helsingholm

Sitten oli aika siirtyä Kasnäsin kautta Hankoon mökille nauttimaan (loppu?)kesästä, kunnon saunasta, joutenolosta ja muusta asiaankuuluvasta ennen paluuta Espooseen. SPOT-lähettimen käyttöaika taisi muuten tulla täyteen, joten sijaintiamme ei enää kannata sitä kautta katsoa.

Gotlanti: Visby, Lickershamn ja Gotska Sandön

Byxelkrokista lähdettiin aamulla ja aluksi saatiinkin purjeet hyvin vetoon, mutta Öölannin pohjoispuolella tuuli kääntyi perän ympäri. Muuten ei olisi ollut ongelmaa, mutta nyt aallot tulivat yhä sivulta ja heikko myötäinen ei riittänyt pitämään purjeita kireänä -> purjeet paukkuivat. Vaihdettiin hetkeksi Volvolle. Tunnin parin päästä sivuaallokko pieneni ja tuulikin tuli enemmän sivulta, jolloin purjeet toimivat taas hyvin. Aurinko paistoi, laitettiin musiikkia soimaan ulkokajareista ja meno oli mukavaa.

Matka ei ollut pitkä, alle 50nm, joten pian Gotlanti ja Visby näkyivät. Visbyn aallonmurtajan lähellä perässämme tullut ruotsalainen purjevene sai meidät kiinni ja jostain ihmeen syystä tuli ihan viereen. Sitten vieressämme se kääntyi meitä päin! Tarkoituksena heillä oli laskea isopurje, mutta ilmeisesti eivät katsoneet yhtään minne ohjasivat. No, Hanna sai väistettyä, joten kiusalliselta törmäilyltä vältyttiin. Huudeltiin vielä toisillemme, mutta naapuriveneessä eivät kai edes tajunneet tilannetta. Otimme pian itsekin purjeet alas ja jatkoimme satamaan.

Visbyn ulkosatamassa oli hyvin tilaa, mutta myös sisäsatamassa oli muutama vapaa paikka, mutta ne täyttyivät melko nopeasti. Täällä oli jo peräti 4 suomalaisvenettä! Nyt satamamaksuun (250Sek) muuten kuuluu 8h wlan-aikaa ja lisää voi ostaa 8h/10Sek. Meillä on paikallinen prepaid 3g-liittymä, joten datailu onnistuu muutenkin, mutta hyvä ja tervetullut lisäpalvelu (halvempi ja järkevämpi kuin aiempi). Tuo 3g-dataliittymä onkin ihan fiksu: toimii Ruotsissa ja Tanskassa kuukauden ja sisältää 1Gb dataliikennettä. Hintaa tällä oli 100Sek, eli noin 11euroa, ja samaan hintaan sai vielä mokkulan!

Visbyssä käytiin shoppailemassa, korjattiin vessa (taas) ja kierreltiin kaupungilla. Keli oli mitä mainioin ja väkeä riitti. Kallis oli kuitenkin selvästi jo hiljentynyt, vaikka olikin vielä auki. Pari päivää oltiin Visbyssä, mutta sitten jatkettiin Lickershamniin. Matka oli lyhyt ja vaihtelevan tuulen johdosta mentiin kombinaattia. Perillä hyvin tilaa ja 2 suomalaisvenettä. Satamamaksu 155Sek ilman sähköä.

Lickershamnissa on aina ollut mukava grillata aallonmurtajalla katsoen auringonlaskua, mutta nyt tuli sellainen sade, ettei ulkona voinut laittaa ruokaa. Sen sijaan mentiin uimaan! Vesi oli puhdasta ja itämeren mittakaavassa lämmintä, mutta ei silti Karibian tasoa. Freesasi kyllä ja olihan edellinen uimareissu itämerellä ollut yli vuotta aiemmin.

Aamulla satamassa oli enemmän suomalaisia kuin ruotsalaisia veneitä! Lähettiin sopivassa sivutuulessa kohti Gotska Sandön saarta. Olimme jo Karibialla höpisseet pysähtyvämme tänne joku kerta ankkuriin ja nyt oli sen aika. Siirtymä oli aika mukavaa purjehdusta ja yllättävän myöhään matala saari ilmestyi näkyviin.

Tuuli oli kaakosta, joten saaren luoteisosasta lähdettiin etsimään sopivaa ankkuripaikkaa. Näimme jo kauempaa pari venettä ankkurissa ja menimme samalle suunnalle, joskin rannemmaksi, jossa syvyys oli 4 metriä. Laskettiin tuttuun tyyliin riittävästi ketjua ja pakitettiin leka kunnolla kiinni. Aallot osuivat tähän hieman ja tuuli, noin 7-10m/s, nyki venettä. Ei kuitenkaan mitään uutta reissulla, joten asia ei edes häirinnyt. Pari vuotta sitten ei olisi tullut kuuloonkaan. Niin sitä muuttuu...

Seuraavaksi täytettiin kajakki ja melottiin rantaan. Saarta kiertää upea hiekkaranta, joka on rannassa aika pitkään matalaa. Teimme kohtuullisen kävelylenkin ja löysimme majoitusalueen, huoltorakennukset ja muut. Suurempia palveluita ei löytynyt, mutta eipä juuri kaivattukaan. Jotain Ruotsin puolustusvoimien kalustoa näkyi. Paluumatkalla kierrettiin saaren pohjoiskärjen kautta, jossa leveällä hiekkakaistaleella käyskenteli tuhansia lokkeja ja tiiroja. Täällä oli myös komea auringonlasku. Veneelle palattiin sundownereille. Yllättäen naapurivene ei laittanut mitään ankkurivaloa. Meillä ankkurivalon lisäksi on nippu aurinkokennovaloja ympäri sitloodaa.

Aamulla olo oli hieman kuin Karibialla: vene heilui, olimme ankkurissa, ilma oli lämmin (mutta ei kuuma), vieressä saari ja upea hiekkaranta. Merivesi (23‘c) oli paikoin turkoosia, mutta lähinnä sinilevästä johtuen. Kannella ollessa havaittiin, että taaksemme oli tullut yön aikana 2 purjevenettä. Onneksi eivät osuneet pimeään veneeseen... Lounaan jälkeen katsoimme sopivaksi jatkaa matkaa. Gotska Sandön oli kyllä pysähdyksen arvoinen, jota voi suositella - Itämeren Karibia! Pätkäisee myös sopivasti matkan Gotlannista Sandhamniin, Ahvenanmaalle tai muualle.

Ruotsiin: Kalmar, Sandvik & Byxelkrok

Rönnessä viihdyttiin lopulta viikko. Ehdittiin jopa korkata ilmatäytteinen kajakki, vaikka tuulten takia ei juuri satama-allasta pidemmälle ollut asiaa. Aikansa kuluksi Hanna myös hurautti bussilla Arnaugerin kylään ja tallasi vajaan 10km matkan takaisin Rönneen rantaa seurailevaa vaellusreittiä pitkin. Yhtenä iltana katsottiin AIS:ista, että s/y Ariel oli lähestymässä Bornholmia. Veneen kippari, Ari Huusela, aikoo syksyllä osallistua Route du rhum -purjehduskilpailuun, jossa purjehditaan yksin Ranskasta Karibialle (oikeasti rommi kai kuitenkin kulki juuri toiseen suuntaan). Ari oli nyt suorittamassa 1000nm purjehdusta, jonka kisajärjestäjät edellyttävät osallistujilta. Arin Pogo 40 on melkoinen kalikka, jolla ei jää jalkoihin. Paras kommentti Pogoista tuli s/y Homelessin Mikolta, joka hehkutti niiden helppohoitoisuutta - veneen voi pestä sisältä vaikka painepesurilla! :)

Ariel Rönnen edustalla

Ariel Rönnen edustalla

Kajakin pumppausta rannalla

Hanna koeajolla satama-altaassa

Vihdoin tuulet kääntyivät hieman järkevämmiksi ja lähdettiin matkaan. Kunnianhimoinen tavoite oli mennä Hänön lahden, tuon itämeren Biskajan, yli ja aina Kalmariin saakka. Lähdimme aamulla, jotta olisimme seuraavana aamuna perillä. Matka alkoi hyvin, mutta Bornholmin luoteiskärjessä tuulet vaikuttivat odotuksia huonommilta - nousukulma jäi yli 20 astetta vajaaksi. Lähdettiinkin sitten Hänön saarta kohti. Laivaväylän ylityksen jälkeen tuuli kuitenkin kääntyi ja pääsimme lähes haluttuun suuntaan Utklippania kohti. Aurinko paistoi ja oli hyvää purjehdusta, joten lisämailit eivät niin haitanneet.

Illalla tuuli heikkeni ja kääntyi vielä vastaisemmaksi, joten Utklippanin lähellä otettiin Volvo apuun. Alkuyöstä nähtiin ilotulitukset Karlskronassa ja ukkostakin, mutta se pysyi koko yön Öölannin yllä. Aamu tultiin purjeilla Kalmarsundia ylös sivutuulessa ja vähän ennen satamaa alkoi tietenkin sataa, joskin sitä kesti vain hetken. Satamaan saavuttiin klo 9 vuorokauden seilaamisen jälkeen. Ihan kiva pätkä ja yllättävän lämmin yö. Huomio kiinnittyi myös siihen, että vesi oli puhdasta - ei yhtään sinilevää. Aiemmat tuulet olivat kai hajoittaneet ne vähän mitä täällä oli.

Kalmarin satama oli puolityhjä ja saatiin hyvä aisapaikka perältä. Myöhemmin satamaan tuli yksi toinenkin suomalaisvene, mutta muuten veneet olivat ruotsalaisia ja saksalaisia. Seuraavana päivänä tuli pari suomalaista lisää. Tilattiin illaksi sauna ja klo 19 päästiin yli vuoden tauon jälkeen saunomaan! Kalmarin sauna ei suuria löylyjä tarjoa, mutta kelpasi tämäkin näin alkuun. Mentiin toki seuraavanakin päivänä, jolloin saunaseurana oli yläkerran yliopiston kesävaihtareita. Yksi saksalainen vaihto-oppilas kertoi asuvansa purjeveneessään satamassa!

Maanantai pyhitettiin shoppailuun ja lainattiin sataman pyörät kauppareissulle. Kalmarin satama on aika hyvä: 210sek satamamaksuun sisältyy netti, saunan voi tilata päälle ja pyöriäkin voi lainata maksutta. Sähkö maksaa erikseen (40sek), mutta Calimera on aika omavarainen, joten pärjätään hyvin ilmankin. Lisäksi pyykkäys on hyvin edullista (10sek). Viereinen kauppakeskus tarjoaa hyvät ostosmahdollisuudet ja venetarvikekauppa on ihan vieressä. Kyllä tämä on ihan hyvä stoppi.

Seuraavaksi oli siirtyminen Kalmarsundia pohjoiseen. Keli oli aivan tyyni, joten koneajoa. Ainoat sinikevät nähtiin Kalmarin sillan luota aina n. 10nm pohjoiseen asti. Ja sitten loppui. Borgholmin luona ihmeteltiin kuninkaallisten kesämökin, Sollidenin, edustalla päivystänyttä venettä. Ilmeisesti joku paparazzi, mutta kuninkaallisia ei näkynyt. Päätettiin jatkaa kohti Sandvikia, jossa olimme viime vuonna ja tykästyimme paikkaan. Matka vaikutti tylsältä, mutta kuinkas kävikään...

Kalmarin silta

Kuninkaallisten huvila

Noin 5 mailia ennen Sandvikia ihmeteltiin hassua ääntä, joka hetken arvailujen jälkeen paikannettiin ehkä noin 500m päässä olevaan purjeveneeseen joka käytännössä lillui paikallaan purjeet ylhäällä. Aavisteltiin jo syykin kun mentiin lähemmäs ja kyllä, moottoriongelmia ja tarvitsivat hinausta. Luonnollisesti otettiin vanhempi ruotsalaispariskunta hinaukseen. Tämähän kävi meiltä jo rutiinilla ja pian mentiin letkana kohti Sandvikia. Tuollaisen 33-jalkaisen, reilun 4t painoisen purkkarin hinaus hidasti vauhtia vain 0,7 solmua (kierrokset samat).

Hinattava vene

Tilanne naurattaa jo vähän - hinaushommissa taas
(huomatkaa tyylikäs aurinkokennovalo perämoottorin kahvassa)

Sandvikin edustalla kiikaroitiin satamaan ja kun laiturin päässä oli isompi väli niin otettiin ruotsalaiset kylkeen ja mentiin laituriin. Hyvä rantautuminen, johon haastetta toi vain toisen veneen peräsin ja sen asennot. Kaikki meni hyvin, mutta paikka oli meille liian lyhyt, joten siirryttiin toiseen kohtaan. Molemmat naapuriveneiden tyypit ottivat hyvin vastaan ja auttoivat hieman ahtaaseen koloon - toinen kehui suoritusta ja toiselta puolelta saatiin tervetulotoivotukset. Ystävällistä tai sitten aiempi entreemme oli ollut jo riittävän vakuuttava.

Ruotsalaispariskunta tuli vielä myöhemmin kiittämään avusta. Ongelman syy oli likainen diesel ja tukkeutunut suodatin. Kuulosti tutulta. Kerrottiin omista kokemuksista ja tarjottiin apua, mutta he eivät enää halunneet häiritä meitä, sillä heidän ystäväpariskunta oli tullut veneellä paikalle, joten ilmeisesti sieltä oli jo löytynyt apu. Sandvikissa on ihan asiallinen kauppa, josta saatiin taas täydennystä. Illalla vielä grillattiin. Satamassa on ilmainen wlan ja paikka on viihtyisä - oli kuin Ahvenanmaalla.

Vessamme on toiminut hieman heikosti Euroopan puolella ja nyt se ei suostunut enää tyhjentymään. Otettiin koko hoito taas paloiksi ja hirveän ähräyksen jälkeen saatiin tyhjennyskin toimimaan. Ongelman syy ei selvinnyt, joten jäi arvailujen varaan. Harmi vain, että joku kohta falskaa nyt hieman, jolloin käyttö on aika tarkkaa. Päätettiin jo aiemmin, että hankitaan uusi pytty sitten kotona, mutta katsotaan nyt tarviiko hoitaa asia jo ennemmin. Aika luksusta tämä purjehdus.

Sandvikissa herättiin kovaan sateeseen, mutta sade loppui ja sää kirkastui vielä aamupäivällä. Niinpä lähdettiin taas tyyneen kohti Byxelkrokia, jonne oli vain noin 15nm. Tämä pätkä ei ihmeitä tarjonnut, joskin mantereen puolella nähtiin synkkiä pilviä, mutta ne pysyivät siellä. Satamassa oli vielä kohtuullisesti tilaa ja jopa 2 muuta suomalaisvenettä - toinen peräti Jon 30! Täällä saatiin satamamaksua (200 Sek) maksaessa kaupan päälle tuore Praktiskt Båtägande.

Sandvikissa sade alkoi tietenkin kesken grillausten, mutta saatiin sapuskat valmiiksi ja syötiin sitten sisällä. Illan aikana satama tuli aivan täyteen, joten ei sesonki vielä ole ohi. Pari aiempaa kertaa täällä ollaan oltu heinäkuun alkupuolella ja kesäkuun lopussa, jolloin tilaa on ollut enemmän. Sade ja ukkonen jatkui yön, paikoin aika kovanakin, mutta aamulla oli kirkasta. Kalmarsund oli nyt nähty ja seuraavaksi olisi vuorossa Gotlanti.

Erilainen purkkari - ei turhia vantteja tai staageja

Byxelkrokin täyttä satamaa

Sade ja ukkonen lähestymässä

Tanskan Bornholm

Lähdimme Heiligenhafenista aika tyynessä kelissä matkaan puolelta päivin - näin olisimme joskus puolilta päivin myös Rönnessä. Fehmarnin sillan lähellä meillä oli kummasti noin 1 solmun vastavirta. Jotkut onnettomat yrittivät purjeilla samaan suuntaan, mutta veneet näyttivät olevan paikallaan tai lähinnä valuvan hitaasti taaksepäin. Meillä ei moiseen ollut aikaa tai kärsivällisyyttä, joten Volvo sai antaa vauhtia.

Fehmarnin silta

Fehmarnin itäosaa

Koneajossa meillä tuntui olevan vähän vaatimaton vauhti - pohjaan tarttunut parta vaatii osansa ja hidastaa selvästi vauhtia, ehkä noin solmulla. Calimera ei valitettavasti ole nyt nopeimmillaan, mutta eipä tässä kilpaillakaan. Välillä päästiin vähän ottamaan lisävetoa purjeilla, mutta yöksi sekin hönkäisy lopahti. Auringonlasku oli hieno ja hämärää kesti hetken, sitten kuu alkoikin valaista. Aamulla tuli valoisaa jo ennen neljää. Todella helppo ja leppoisa yöreissu. Aamulla oli yhä tyyntä, mutta hiljalleen alkoi erottumaan maata ja puolen päivän jälkeen pääsimmekin Rönneen. Matkalla oli jonkin verran sinilevää, osa isoina paksuina lauttoina, osa puolestaan pieninä viiruina.

Aurinko laskee

Aurinko on laskenut

Aurinko nousee

Sinilevää

Aika sileää

Rönnen satamaa

Väkeä rannalla

Satama oli yllättävänkin täynnä ja vapaita paikkoja ei juuri ollut. Niinpä menimme kylkipaikalle, joka oli ainoa vapaa paikka meidän kokoiselle veneelle. Saimme myöhemmin viereemme saksalaisen X-332:n, jonka miehistön kanssa sitten riittikin höpistävää seuraavien päivien aikana. Seuraavana päivänä aamulla tuli mahdollisuus pikaisesti vaihtaa paikkaa ja vedettiinkin vene viereiseen pilttuuseen - huono siirto. Tuo paikka kun blokattiin ensimmäiseksi ja yleensä 3-4 veneen toimesta.

Tarkemmin ajateltuna paikan vaihtamisen sijaan meidän olisi pitänyt lähteä kohti Ruotsia, mutta tämä keli-ikkunan menettäminen hoksattiin vasta iltapäivällä, jolloin edessä olleiden veneiden porukkaa ei näkynyt missään. Niinpä päätettiin jäädä Rönneen vähän pidemmäksi aikaa. Tuuli alkoikin puhaltaa koillisesta ihan kohtuullisesti ja saaren itäpuolisia satamia laitettiin kiinni. Simrishamniin kyllä pääsisi, mutta se ei ihmeinen paikka ole ja toisaalta tarkoitus on mennä seuraavaksi Kalmariin, jonne olisi hieman parempi tuulikulma täältä.

Rönnessä panostettiin erityisesti grillailuun: Weberiin pääsi eri päivinä mm. hummeri (Karibian tyyliin!), rapuja, nautaa, ribsejä, lammasta, kanaa sekä myös juustoja ja vihanneksia. Parsat tulivat grillissä oikein mukavasti ja sopivat hyvin rapujen kanssa, jossa luonnollisesti valkosipulivoi päällä. Kokeiluna laitettiin myös pizzanyyttejä ja sekin toimi varsin hyvin. Monet jäivät usein katselemaan kokkailujamme, mutta mikäs siinä. Muutamana iltana grillattiin yhdessä aiemmin vieressä olleiden saksalaisten kanssa ja höpistiin mukavia.

Rapuja ja vihanneksia

Valmis annos

Hummeri halkaistuna

Valmis annos

Vaikka täällä oltiin vähän jumissa niin ihan mukavaa silti oli. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Käytiin shoppailemassa kaupungilla, yhtenä päivänä käytiin bussilla tutustumassa muihin saaren kyliin ja nähtävyyksiin. Päänähtävyys on ehdottomasti Hammerhusin linna, jota väittivät pohjoismaiden suurimmaksi. No, ei se niin ihmeinen ollut saati erityisen iso. Käveltiin myös saaren pohjoisosan luontopolku. Ihan kivat maisemat. Veneilijöiden lisäksi täällä on paljon karavaanareita sekä telttailijoita.

Pari muuta suomalaisvenettä täällä pyörähti, mutta muuten muut veneet ovat lähinnä saksalaisia sekä ruotsalaisia, vain muutama vieraileva tanskalaisvene. Nyt keliennusteet lupaavat tuulen kääntyvän hieman ja sitten se lopahtaa pariksi päiväksi, kunnes alkaa odotetut myötätuulet. Näillä näkymin siirrymme viikonlopun aikoihin Kalmariin (tai jonnekin muualle) ja sieltä myöhemmin Visbyyn. Siitä eteenpäin reittiä ei vielä osaa sanoa, mahdollisesti Sandhamnin kautta Ahvenanmaalle tai sitten suoraan Ahvenanmaalle. Katsotaan nyt. Vähän tekisi mieli Gotska Sandöön edustalle ankkuriinkin.

Rönnen huvivenesatamaa

Rönnen huvivenesatamaa

Hammerhus

Hammerhus

Maisemaa Hammerhusilta

Luontopolun varrelta

Luontopolun varrelta

Pikkusatama, Hammerhavnen

Pikkusatama, Hammerhavnen

Kappelin raunioilla

Kehät

Majakka Bornholmin pohjoisosassa

Sandvig

Katumaisemaa Allingessa

Allingen satama

Hanna kävi tutustumassa yhtenä päivänä Erichsen gårdin talomuseoon, joka sijaitsee aivan keskellä Rönneä. Kadulle päin se näyttää samalta kuin muutkin kaupungin vanhat asuintalot, ja sitähän se onkin, Erichsenin suvun vanha kaupunkitalo, joka nykyään on museoitu. Erichsen gård antoi hauskan vilauksen miltä Rönnen vanhat talot voivat näyttää sisältäpäin, miten kaupungissa on ennen elelty ja ennen kaikkea vierailu antoi selityksen sille, miksi kaupungin kaduilla ei juuri näy ihmisiä. Talot ovat aivan kaduissa kiinni jättäen puutarhat talojen takapuolelle piiloon katseilta, eikä kadulla kulkiessa voisi kuvitellakaan millaisia puutarhoja kätkeytyy aivan keskelle kaupunkia. Tuskin kaikilla taloilla on yhtä valtavaa piha-aluetta kuin Erichsen gårdilla, mutta vierailun jälkeen katseli kaupunkia uusin silmin. Tarkasti katsoessa pystyi näkemään joidenkin talojen ikkunoista koko talon läpi ja erottamaan vilauksia piilotetuista vehreistä puutarhoista, joten kukapa sitä katujen puolella istuskelisi kun parempaakin on tarjolla.

Erichsen gård kadulta

Erichsen gård puutarhan puolelta

Rakennuksen sisätiloja

Mankeli