Guernsey – Roscoff

Guernsey – Roscoff

Shortly in English: We really liked Guernsey, the harbor was excellent, people friendly and the island itself is very beautiful. The engine got fixed and even though we would have liked to stay in Guernsey a bit longer, we were anxious to get to Brest and the forecasts promised proper weather to get there. However, as the topic suggests, we did not get to Brest. During the night there was not enough wind for sailing so we used engine which suddenly without any warning just died after few hours. We decided to sail to Roscoff which seemed to be a harbour you can enter without engine just with sails. Unfortunately there were very strong currents in the harbour and only with the help of some rubber boats we landed unharmed. We got some help in Roscoff but the guy who "fixed" the engine made almost more harm than good. However the engine was running again and we prepared to sail to Brest for the third time...

Vaikka päädyimme Guernseyyn vahingossa, ei tämä vahinko meitä harmittanut, sillä pidimme Guernseystä todella paljon ja voimme suositella sitä lämpimästi. Beaucetten satama ei ollut edullisin, mutta ehdottomasti hintansa arvoinen sekä fasiliteettien että palvelun osalta. Kaikki tapaamamme ihmiset olivat todella ystävällisiä ja puhuivat englantia mikä oli suuri helpotus Ranskassa viettyjen päivien jälkeen. Guernseyn saari on todella kaunis ja hyvin hoidettu, rantoja kiertää pienet kävelytiet ja noin kilometrin päästä satamasta löytyi hieno uimaranta. Paikallista valuuttaa meiltä ei löytynyt, mutta kortilla maksaminen onnistui joka paikassa paitsi uimarannan pienessä kahvilassa jonka omistaja pahoitteli asiaa ja selitti että se oli liian kallista pienelle bisnekselle. Sataman lähettyviltä löytyi pienen pieni kauppa josta saimme salaattitarpeet yms. eväät sekä tietenkin jätskit. Elintarvikkeet ja ravintolat olivat hintavia, mutta diesel ja mekaanikon palvelut olivat edullisia. Jopa niin edullisia, että tapaamamme naapurisaarelaiset Jerseyltä tulivat teettämään moottorihuollon Guernseyn puolelle.

Guernseyn maisemia

Rantaelämää Guernseyllä

Mekaanikon avustuksella selvisi että aiemmat omistajat olivat ”korjanneet” moottoria, ja liitin jolla merivesiletku oli kiinni lämmönvaihtimessa ei ollut alkuperäinen eikä oikein tarkoitukseen sopiva, ja nyt se oli sitten irronnut. Guernseyltä ei löytynyt oikeaa varaosaa vaan se olisi pitänyt tilata mantereelta. Niinpä sitten mekaanikko sorvasi meille itse palasen jolla letku saatiin kiinni. Näillä eväin moottori saatiin toimintakuntoon, mutta sieltä tihkui edelleen hieman vettä. Mekaanikko kehotti tarkkailemaan tilannetta ja hankkimaan Volvolta oikea liitin sekä uusi putkenpää.

Vaikka olisimme viihtyneet Guernseyllä pidempäänkin, sopiva sääikkuna Brestin suuntaan aukesi luvaten heikkoa myötätuulta yöksi ja lupaus voimistuvasta tuulesta seuraavalle päivälle. Lähdimme yötä vasten liikkelle tarkoituksenamme saapua Brestiin seuraavaksi illaksi. Kaikki sujui aluksi hyvin: moottori surrasi tasaisesti, kuu valaisi menoa ja delfiinit tulivat pitämään seuraa yövahdille. Kuten otsikosta kuitenkin jo lienee selvinnyt, emme päässeet Brestiin tälläkään kertaa. Neljän aikaan juuri vahdinvaihdon aikaan ilman mitään varoitusta moottori sammui. Eikä lähtenyt käyntiin enää uudestaan. Jouduimme jälleen turvautumaan purjeisiin. Tuuli vain oli niin heikkoa että lilluimme eteenpäin parin solmun vauhdilla. Päivän valjettua tuuli onneksi hieman yltyi ja pääsimme ihan eteenpäinkin. Teimme kaikki mahdolliset tuntemamme temput moottorin elvyttämiseksi: Suodattimet vaihdettiin, letkut puhalleltiin puhtaiksi jne. Tässä vaiheessa kuitenkin ilmausruuvia oli rämpätty niin paljon että siitä mureni kierteet käsiin ja aukosta pääsi pulppuamaan dieseliä. Kone oli siis poissa pelistä ja jälleen jouduimme kehittämään varasuunnitelman sillä Brestiin meillä ei näillä tuulilla ollut asiaa etenkin kun välissä vielä olisi Chenal du fourin kapeikko mistä on tärkeää mennä läpi oikeaan aikaan virtausten takia. Roscoffin satama oli tuuleen nähden sopivassa suunnassa ja näytti karttojen mukaan siltä että sinne pääsee purjeilla.

Iltapäivällä olimme jo Roscoffin edustalla. Tiesimme että satamassa olisi virtauksia ja paras aika saapua olisi ylävedellä mutta tuuli heikkeni ja virtakin kääntyisi parin tunnin sisällä vastaiseksi joten emme uskaltaneet jäädä odottelemaan vaan suuntasimme satamaan. Yritimme ottaa yhteyttä satamaan sekä VHF:llä että kännykällä, mutta tuloksetta. Niinpä lähestyimme jännityksen vallassa satamaa. Juuri ennen sataman aukkoa ohitsemme oli menossa seurue kumiveneellä ja pyysimme heiltä apua. Viritellessämme köysiä saapui paikalle sataman henkilökuntaakin kumiveneellä. Meillä oli siis apunamme kaksi kumivenettä ja onneksi olikin, sillä satamassa virta yllättäen koveni ja nappasi Calimeran mukaansa. Ajauduimme 4 solmun vauhdilla ohjauskyvyttöminä kohti laiturin päätypaikalla olevan saksalaisveneen perää, mutta onneksi ensiksi apuun saapunut kumivene sai tuupattua meidät viime hetkellä sen verran sivulle ettemme osuneet. Samainen kumivene toimi myös bufferina seuraavaa laituria vasten ja saivat annettua köyden laiturilla olevalle miehelle, joka kiinnitti sen nopeasti ja virta hoitikin loput. Calimera saatiin siis lopulta vahingoittumatta laituriin tuon kumiveneen ansiosta. Sataman kumiveneestä ei juuri apua ollut, kaveri lähinnä keskittyi moittimaan meitä kun emme olleet ottaneet etukäteen yhteyttä VHF:llä. Olimmehan me ottaneet, mutta kukaan ei vastannut...

Tässä vaiheessa olimme niin kypsiä moottoriongelmiimme että olimme valmiita vaihtamaan koneen. Sataman henkilökunta soittikin paikalle apua joka saapui jo samana iltana. Valitettavasti kielimuuri oli läpäisemätön ja paikalle saapunut mies ei lainkaan ymmärtänyt mistä oli kyse vaan avasi vain moottorikopan ja ryhtyi rämppäämään moottoriamme. Hän nappasi pumpun mukaansa höpisi jotain ja lähti. Seuraavana päivänäkään ei miestä kuulunut joten satamakonttorin henkilökunta sai soitella häneen peräänsä ja saimme tiedon että mies tulisi seuraavana aamuna. Noh, hän tuli seuraavana päivänä apupojan kanssa, jätti työkalut veneelle ja lähti lounaalle. Parin tunnin kuluttua sankarit saapuivat taas paikalle ja alkoivat töihin. En jaksa edes selittää mitä sankarit sähelsivät, saivat aikaan melkein enemmän vahinkoa kuin hyötyä, mutta lopputuloksena meillä oli kone joka kävi (ja mm. vuotava dieselletku), ja tämä riitti tähän hätään, halusimme vain äkkiä päästä pois Roscoffista Brestiin, missä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet moottorin huoltoon/vaihtoon. Kaverit veloittivat käsittämättömän ylihinnan operaatiosta, mutta milläs pistät vastaan kun yhteistä kieltä ei ollut.

Roscoffista ei ole paljon sanottavaa. Satama oli kyllä suojainen tuulilta, mutta muutamat tunnit ennen ylävettä virtaus satamassa on todella kova eikä sinne kannata silloin mennä edes toimivalla moottorilla. Satama on uudehko mutta keskeneräinen, suihkutkin ovat mallia parakki. Moottorihuolien takia energiamme ei riittänyt itse kaupunkiin tutustumiseen vaan valmistauduimme lähtemään kohti Brestiä kolmatta kertaa...