Kalmarsundia vastatuuleen

Jos luikaisumme Hangosta suoraan Visbyyn säästi päiviä, niin Kalmarsundin vastatuulissa nuo säästetyt päivät pääsivät käyttöön. Visbystä lähdimme puolen päivän jälkeen, sillä ennusteiden mukaan tuuli olisi ollut vastaista aamulla ja kääntyisi suotuisammaksi päivemmällä. Näin siinä kävikin - alkumatka oli vastatuulta, sitten tuuli kääntyi hieman paremmaksi ja pääsimme pari tuntia purjeilla, mutta loppupätkä Byxelkrokiin jouduttiin taas menemään koneella.

Calimera Byxelkrokin illassa

Byxelkrokissa tarkistimme sääennusteet, eivätkä ne luvanneet hyvää. Vastatuulta olisi luvassa seuraavat päivät, ja Kalmarsundissa tuuli ja aallot pääsevät pakkautumaan ikäviksi. Viime vuonna kun laskettelimme iloisesti Kalmarsundia toiseen suuntaan myötuuleen katselimme säälien niitä onnettomia, jotka yrittivät ryskiä vastatuuleen. Tänä vuonna kuulumme itse tuohon onnettomaan joukkoon.

Byxelkrokista oli tarkoitus mennä joko Borgholmiin tai jopa Kalmariin sään salliessa, mutta vaikka ennusteet olivatkin luvanneet melko kovaa (6-9 m/s) vastaista tuulta, olivat todelliset tuulet ennusteita paljon kovempia. 14-15 m/s vastatuuli yhdistettynä hieman eri suunnasta tuleviin aaltoihin sekä voimakkaisiin kuurosateisiin aiheutti tuskaisen hitaan etenemisen, joten päätimme yrittää koneella. Ympärillämme veneet yrittivät kukin omia keinojaan, osa koneella, osa purjeilla, mutta yhdenkään matka ei näyttänyt edistyvän kovinkaan kummoisesti saati mukavasti. Muutaman tunnin ryskytyksen jälkeen totesimme, että lähimpänä edessa päin oleva Sandvikin satama alkoi houkuttaa, etenkin kun satamakirja lupaili sataman olevan suojaisa tämän suuntaisella tuulella. Sandvik oli myös meille entuudestaan tuntematon, joten siinäkin mielessä se houkutteli.

Varusteet sään mukaan

Sandvik oli saapuessamme melko tyhjä, toisessa laiturissa oli pari saksalaista venettä, toisessa yksi suomalainen. Valitsimme suomalaisten laiturin, sillä siihen pääsi mukavasti keula tuuleen. Saatuamme köydet kiinni alkoi satamassa kuhina. Ensin saapui liuta saksalaisia veneitä, jotka valitsivat ”saksalaisten” laiturin (jonne oli hankala päästä kylki tuuleen), ja sitten saapui liuta suomalaisia, jotka valitsivat saman laiturin kuin me. Hetken jo ehdimme naureskella laiturijakoa kunnes eräs raskas saksalainen teräsvene valitsi meidän laiturimme ja sekoitti ”maajoukkueet”. Satamakapteeni ihmetteli illalla satamamaksuja kerätessään, että emmekö todellakaan olleet samaa seuruetta – satamassa ei kuulemma ollut koskaan näin paljoa suomalaisia samaan aikaan.

Suomalaiset rivissä Sandvikissa

Illan edetessä satama alkoi täyttyä ja melkein kaikki sinne saapuneet veneet olivat tulleet juuri Byxelkrokista ja todenneet saman kuin me, että tässä kelissä on turha yrittää ryskiä pidemmälle. Sandvik osoittautui mukavaksi pieneksi satamaksi ja kyläksi. Sieltä löytyi hyvin varusteltu kauppa, muutama ravintola ja peruspalvelut veneilijöille. Satama oli melko suojainen näinkin kovalla tuulella, mitä nyt maininkia pääsi vyörymään jonkin verran aallonmurtajan sisään. Sataman vieressä olisi ollut paremmalla säällä houkuttelevan näköinen uimarantakin.

Sandvikin tuulimylly ravintoloineen

Seuraavana aamuna tuuli ei ollut muuttanut suuntaansa mutta oli kuitenkin sen verran edellistä päivää heikompi, että avasimme purjeet ja lähdimme tikkaamaan Kalmarsundia laidasta laitaan. Muutaman tunnin tätä jaksoimme ja totesimme vauhdin riittävä Borgholmiin, mutta ei Kalmariin, jonne halusimme. Kääräisimme siis purjeet sisään ja jatkoimme moottorilla Kalmariin. Sandvikin suomalaisista yksi oli jo satamassa, mutta muut taisivat tyytyä Borgholmiin.

Olemme siinä mielessä mukavuusveneilijöitä, ettemme suotta viitsi väkisin yrittää purjeilla vaan otamme moottorin käyttöön tarvittaessa. Täytyy kyllä nostaa hattua eräälle saksalaiselle papalle, joka yksin pienellä folkkarillaan lähti meitä ennen Sandvikista ja saapui Kalmariin siinä vaiheessa kun me olimme jo mukavasti rantautuneet, pesseet pyykit, käyneet kävelyllä ja viimeistelimme ruokailuamme rantaravintolassa! Sitkeästi oli pappa jaksanut purjehtia vastatuuleen, folkkarin perämoottorilla kun ei juuri satama-ajoa pidemmälle mennä.

Kalmarissa olisi tarkoitus viettää ainakin päivä tai pari vene- ja miehistöhuoltoa (=shoppailua) tehden. Kalmarin suuri plussa on sataman vieressä sijaitsevien ostosmahdollisuuksien lisäksi sauna! Saunoja ei juuri näe Ruotsin puolella vierasvenesatamissa, ainakaan Tukholman eteläpuolella. Saattaa myös olla, että tämän jälkeen ei Itämerellä (tai ylipäänsä) tänä vuonna saunota.