Tanskan Bornholm

Lähdimme Heiligenhafenista aika tyynessä kelissä matkaan puolelta päivin - näin olisimme joskus puolilta päivin myös Rönnessä. Fehmarnin sillan lähellä meillä oli kummasti noin 1 solmun vastavirta. Jotkut onnettomat yrittivät purjeilla samaan suuntaan, mutta veneet näyttivät olevan paikallaan tai lähinnä valuvan hitaasti taaksepäin. Meillä ei moiseen ollut aikaa tai kärsivällisyyttä, joten Volvo sai antaa vauhtia.

Fehmarnin silta

Fehmarnin itäosaa

Koneajossa meillä tuntui olevan vähän vaatimaton vauhti - pohjaan tarttunut parta vaatii osansa ja hidastaa selvästi vauhtia, ehkä noin solmulla. Calimera ei valitettavasti ole nyt nopeimmillaan, mutta eipä tässä kilpaillakaan. Välillä päästiin vähän ottamaan lisävetoa purjeilla, mutta yöksi sekin hönkäisy lopahti. Auringonlasku oli hieno ja hämärää kesti hetken, sitten kuu alkoikin valaista. Aamulla tuli valoisaa jo ennen neljää. Todella helppo ja leppoisa yöreissu. Aamulla oli yhä tyyntä, mutta hiljalleen alkoi erottumaan maata ja puolen päivän jälkeen pääsimmekin Rönneen. Matkalla oli jonkin verran sinilevää, osa isoina paksuina lauttoina, osa puolestaan pieninä viiruina.

Aurinko laskee

Aurinko on laskenut

Aurinko nousee

Sinilevää

Aika sileää

Rönnen satamaa

Väkeä rannalla

Satama oli yllättävänkin täynnä ja vapaita paikkoja ei juuri ollut. Niinpä menimme kylkipaikalle, joka oli ainoa vapaa paikka meidän kokoiselle veneelle. Saimme myöhemmin viereemme saksalaisen X-332:n, jonka miehistön kanssa sitten riittikin höpistävää seuraavien päivien aikana. Seuraavana päivänä aamulla tuli mahdollisuus pikaisesti vaihtaa paikkaa ja vedettiinkin vene viereiseen pilttuuseen - huono siirto. Tuo paikka kun blokattiin ensimmäiseksi ja yleensä 3-4 veneen toimesta.

Tarkemmin ajateltuna paikan vaihtamisen sijaan meidän olisi pitänyt lähteä kohti Ruotsia, mutta tämä keli-ikkunan menettäminen hoksattiin vasta iltapäivällä, jolloin edessä olleiden veneiden porukkaa ei näkynyt missään. Niinpä päätettiin jäädä Rönneen vähän pidemmäksi aikaa. Tuuli alkoikin puhaltaa koillisesta ihan kohtuullisesti ja saaren itäpuolisia satamia laitettiin kiinni. Simrishamniin kyllä pääsisi, mutta se ei ihmeinen paikka ole ja toisaalta tarkoitus on mennä seuraavaksi Kalmariin, jonne olisi hieman parempi tuulikulma täältä.

Rönnessä panostettiin erityisesti grillailuun: Weberiin pääsi eri päivinä mm. hummeri (Karibian tyyliin!), rapuja, nautaa, ribsejä, lammasta, kanaa sekä myös juustoja ja vihanneksia. Parsat tulivat grillissä oikein mukavasti ja sopivat hyvin rapujen kanssa, jossa luonnollisesti valkosipulivoi päällä. Kokeiluna laitettiin myös pizzanyyttejä ja sekin toimi varsin hyvin. Monet jäivät usein katselemaan kokkailujamme, mutta mikäs siinä. Muutamana iltana grillattiin yhdessä aiemmin vieressä olleiden saksalaisten kanssa ja höpistiin mukavia.

Rapuja ja vihanneksia

Valmis annos

Hummeri halkaistuna

Valmis annos

Vaikka täällä oltiin vähän jumissa niin ihan mukavaa silti oli. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Käytiin shoppailemassa kaupungilla, yhtenä päivänä käytiin bussilla tutustumassa muihin saaren kyliin ja nähtävyyksiin. Päänähtävyys on ehdottomasti Hammerhusin linna, jota väittivät pohjoismaiden suurimmaksi. No, ei se niin ihmeinen ollut saati erityisen iso. Käveltiin myös saaren pohjoisosan luontopolku. Ihan kivat maisemat. Veneilijöiden lisäksi täällä on paljon karavaanareita sekä telttailijoita.

Pari muuta suomalaisvenettä täällä pyörähti, mutta muuten muut veneet ovat lähinnä saksalaisia sekä ruotsalaisia, vain muutama vieraileva tanskalaisvene. Nyt keliennusteet lupaavat tuulen kääntyvän hieman ja sitten se lopahtaa pariksi päiväksi, kunnes alkaa odotetut myötätuulet. Näillä näkymin siirrymme viikonlopun aikoihin Kalmariin (tai jonnekin muualle) ja sieltä myöhemmin Visbyyn. Siitä eteenpäin reittiä ei vielä osaa sanoa, mahdollisesti Sandhamnin kautta Ahvenanmaalle tai sitten suoraan Ahvenanmaalle. Katsotaan nyt. Vähän tekisi mieli Gotska Sandöön edustalle ankkuriinkin.

Rönnen huvivenesatamaa

Rönnen huvivenesatamaa

Hammerhus

Hammerhus

Maisemaa Hammerhusilta

Luontopolun varrelta

Luontopolun varrelta

Pikkusatama, Hammerhavnen

Pikkusatama, Hammerhavnen

Kappelin raunioilla

Kehät

Majakka Bornholmin pohjoisosassa

Sandvig

Katumaisemaa Allingessa

Allingen satama

Hanna kävi tutustumassa yhtenä päivänä Erichsen gårdin talomuseoon, joka sijaitsee aivan keskellä Rönneä. Kadulle päin se näyttää samalta kuin muutkin kaupungin vanhat asuintalot, ja sitähän se onkin, Erichsenin suvun vanha kaupunkitalo, joka nykyään on museoitu. Erichsen gård antoi hauskan vilauksen miltä Rönnen vanhat talot voivat näyttää sisältäpäin, miten kaupungissa on ennen elelty ja ennen kaikkea vierailu antoi selityksen sille, miksi kaupungin kaduilla ei juuri näy ihmisiä. Talot ovat aivan kaduissa kiinni jättäen puutarhat talojen takapuolelle piiloon katseilta, eikä kadulla kulkiessa voisi kuvitellakaan millaisia puutarhoja kätkeytyy aivan keskelle kaupunkia. Tuskin kaikilla taloilla on yhtä valtavaa piha-aluetta kuin Erichsen gårdilla, mutta vierailun jälkeen katseli kaupunkia uusin silmin. Tarkasti katsoessa pystyi näkemään joidenkin talojen ikkunoista koko talon läpi ja erottamaan vilauksia piilotetuista vehreistä puutarhoista, joten kukapa sitä katujen puolella istuskelisi kun parempaakin on tarjolla.

Erichsen gård kadulta

Erichsen gård puutarhan puolelta

Rakennuksen sisätiloja

Mankeli

Jalkapallojuhlat Kielissä ja Heiligenhafen

Kiel oli siis valittu meidän näyttämöksi jalkapallon mitalipeleihin. Prossiottelu katsottiin sataman lähellä (s/y Talismaninkin kehumassa) ravintolassa, jossa tosin ei ollut ihan ehkä toivottua tunnelmaa. No, eipä ottelukaan ehkä niin saksalaisia kiinnostanut kun katseet oli jo finaalissa. Selviteltiin vaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin siihen, että menemme katsomaan finaalia biergarteniin! Tämä tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta.

Odotettu pelipäivä vaikutti olevan sateinen, mutta onneksi sade loppui ennen h-hetkeä ja pääsimme paikalle pienen harhailun jälkeen kuivana. Olimme pukeutuneet asianmukaisesti saksan väreihin ja fanikrääsääkin oli riittänyt loputtomista myyntikojuista meillekin. Biergartenissa oli iso screen ja väkeä oli istumassa jo parhailla (ja lähes kaikilla) paikoilla. Seisomapaikkojen sijaan Hanna hyödynsi hyvää saksaansa ja puhui meille paikat edestä keskeltä - loistavaa. Biergartenissa kun oltiin niin tarjolla oli tietenkin olutta ja purtavaksi makkaraa eri muodoissa sekä tietenkin bretzeleitä. Ja näitähän piti kaikkia kokeilla.

Ottelun alkaessa kävi ilmi, että paikalle oli saapunut myös yksi Argentiinan kannattaja. Häneen suhtauduttiin lähinnä huvittuneena. Tunnelma oli korkealla, peliin eläydyttiin ja paikalla oli myös Kielin päälehden valokuvaaja räpsimässä kuvia. Jännitys oli melkoinen kun ottelu meni jatkoajalle. Porukka oli silti luottavainen ja Messin epäonnistunutta vaparia juhlittiin kuin maalia ikään (video). Götzen tehdessä maalin koko paikka räjähti, meteli oli melkoinen. Argentiina ei saanut tasoitusta, joten Saksa kruunattiin mestariksi ja siitä se riemu syntyi, joskin juhlinta oli kuulemma Saksan suuremmissa kaupungeissa ollut suurempaa. No, riitti sitä juhlahumua Kielissäkin. Meidän paluumatkan taktiikka "katsotaan jokaisessa vierailumaassa ko maan pelit" oli onnistunut ja Saksa piti huolen siitä, että riemua riitti loppuun saakka. Hienoa!

Saksan väreissä valmiina finaaliin

Yksi Argentiinan kannattajakin löytyi

Totista väkeä, tasapeli ei kelpaa

Ottelu on ratkennut ja voitonjuhlat ovat käynnissä yön pimeydessä

Kiel osoittautui ihan hauskaksi kaupungiksi: melkein kaikki on kävelyetäisyydellä, joskin bussi/taksi voi olla välillä tarpeen. Täällä on asialliset shoppailumahdollisuudet ja periaatteessa kaikki tarvittavat palvelut. Kaupunki on siisti ja rannalla on kiva kävellä, monet käyvät piknikilläkin. Satamasta voi todeta sen verran, että ihan ok, hinta taisi olla noin 20eur/yö ja siihen kuului jopa netti. Vapaat paikat on merkitty vihreällä lapulla, joista osassa luki erikseen voimassaolopäiväkin. Paikkoja ei ollut hirveästi vapaana, joten aikainen saapuminen on valttia.

Satamassa oli muuten paljon suomalaisvalmisteisia veneitä: löytyi parit Swanit ja Balticit sekä Nauticatit, mutta myös yksi Finngulf ja yksi Avance 40. Nikke menikin haastelemaan saksalaiselle Avancen omistajalle, joka hämmästeli venetyypin tunnistamista. No, sitten kun yhteinen kieli oli löytynyt niin venetarinaa riittikin. Mies oli hakenut Avancen Turusta 90-luvun alkupuolella ilmeisen edullisesti ja tehnyt sen jälkeen veneeseen paljon muutoksia. Mm. peräsin oli vaihdettu hiilikuituiseen, kölistä oli pudotettu ylimääräistä pois ja keulastaagiakin oli siirretty eteenpäin. Kuulemma kevennykset (yli 500kg) olivat onnistuneet ja vene on nyt kohtuullisen hyvä, vaikka kuulemma yhä pitäisi saada painoa pois.

Ruotsinlaivojen terminaali

Kielin rantaa

Kielin edustaa

Veneen nimi on hieman hämäävä

Sporttisen veneen sitloodan penkit muistutti lahinnä saunan lauteita

Veneisiinkin on tullut näköjään kaksoisjulkisivu

Meduusoja on ollut paljon

Satamaa, kuvassa on peräti 4 suomalaisvalmisteista venettä

Matkaa piti jatkaa tiistaina aamulla, mutta startatessa havaittiin, että kaasuvipu on oudon löysä. Pikainen kokeilu toi tuomion: kaasuvipu ei toimi. Tässä oli aika helppo arvata vika: kaasuvaijeri poikki. Irroitettiin vaijeri ja juurikin näin: katkennut toisesta päästään. Periaatteessa väliaikaisen korjauksen voisi tehdä itsekin (onpa jotkut ajaneet säätäen kaasua naruilla), mutta kun oltiin Kielissä niin luulisi löytyvän varaosaa. Lyhyen satamakapteenin kuulustelun jälkeen astuttiin taksiin ja suunta AWN:n venetarvikeliikkeeseen. Iso liike, mutta heillä ei oli vain vähän pienempiä kaapeleita. Otettiin isoin hyllyssä ollut ja veneellä vedettiin kaapeli eri kohdasta ja kas - se sopi. Koekäyttö ja se havaittiin hyväksi. Opittua: yksi ylimääräinen kaasuvaijeri (mielellään pitkä) kannattaa pitää matkassa, jos sattuu katkeamaan huonommassa paikassa. Nyt oli taas tuuria mukana kun hajosi "oikeassa paikassa".

Rikkoutunut kaasuvaijerin pääty 

Koska korjaus oli ollut nopea niin päätettiin vielä lähteä kohti Heiligenhafenia. Iltapäivä oli jo pitkällä, mutta saavuttiin lahdelle joskus klo 19 aikaan ja hetken mietittyä päätettiin jäädä ankkuriin: muutama muukin vene oli, paikka on varsin suojainen, sopivan matala ja aika kiva noin muutenkin. Kuokka pohjaan ja ihmeteltiin rauhallisuutta. Kelpasi ottaa lasilliset ilta-aurinkoa katsellessa. Aamulla herättiin hyvin nukkuneina ja katsottiin, että rannalla olisi ainakin Lidl, mutta ehkä muitakin kauppoja. Ei kuitenkaan jaksettu täyttää kumivenettä tai kajakkia ja niinpä paineltiin satamaan.

Heiligenhafenin ankkuripaikan maisemaa

Sataman pohjoispuoli oli hieman muuttunut viime näkemän: asuntoja rakennettiin laitureiden viereen, wc-tilat olivat kadonneet kuten myös vanha polttoaineasema. Päätettiin valita päätylaiturin sijaan paikka lähempää grillipistettä sekä suihkuja ja tässä myös onnistuttiin. Täälläkin sama vihreä/punainen-kilpi kertomassa paikan statuksen. Satamamaksu oli vain 14 eur, mutta suihkuista piti maksaa erikseen ja netti olisi ollut 2eur/h. Paikka on varsin kaunis ja miellyttävä, joten ei annettu asian häiritä. Ja tiesimme, että pari kauppaa tarjoaaa asiakkailleen wlanin...

Seuraavaksi suunnattiin Fleggaardin liikkeeseen sataman lähelle, mutta kauppa olikin lopettanut. Pahus! Pieni karttatsekkaus ja lähdimme marssimaan toiseen filiaaliin, joka sijaitsi noin 2km päässä. Huvittavasti samalla alueella oli sekä Fleggaard että Calle, molemmat tanskalaisia kauppoja, jotka myyvät tölkkejä ilman panttia, mutta myös Aldi ja Penny sekä jo aiemmin veneeltäkin huomattu Lidl. Saatiin tehtyä ostokset ja taksilla takaisin veneelle - maksoi peräti 6 euroa. Näin se kannattaa tehdä.

Illalla grillattiin, käytiin hiekkarannan mukavassa rantabaarissa ja lopuksi käytiin katsomassa satamafestareita. Tunnelmaa löytyy ja kaupungissa on aina ollut mukavaa elämää, joten tämä on varsin mainio pysähdyspaikka matkalla Kieliin/Kielistä. Keliennusteet näyttivät paria päivää suht tyyntä ja sitten alkaisi puhaltaa koillisesta, joten katsoimme parhaimmaksi lähteä Saksasta ja suunnata kohti Tanskan Bornholmia ja Rönneä. Saksasta jäi hyvät muistot: jalkapallohulinaa ja leppoisa fiilis, kelitkin oli pääosin mainiot.

Weber taas pöhisemässä

Näkymä grillauspaikalta

Vähän kuin Karibialla, mutta kuitenkin itämerellä.

Laituri

Rantabaari

Paikalliset erikoisuudet

Tivolikin oli paikalla laitteineen