Briefly:
We had spent few extra days in Dunkerque but finally on wednesday we left the harbour. Instead of going to Cherbourg or Dieppe we decided to go to Boulogne, which is located just 45nm from Dunkerque. We were sailing nice and fast (average speed over 8 knots!) until we turned south towards Boulogne and the current slowed and started to turn. While I was minding my own business a large French vessel came close to us. It was the French customs and they wanted to came onboard. Well, we took the genua down and started the engine and the customs came. They lokked all over Calimera quite thoroughly but everything was ok. After that we went to Boulogne for the evening.
The next morning we woke up at 7 and continued towards Cherbourg. There was no wind so we used the engine. Everything was ok until the next morning the engine's revolutions started to drop and finally it died. We tried to start it again but the problem was there and it couldn't stay on. We could already see Cherbourg but with the turned current were not able to get there for the next 6 hours. We raised the sails and tried to stay as close as possible while thinking abput the problem and possible solutions.
After the current turned we were able to sail to the harbour and also managed to dock ourselves without any help. There we quickly checked te engine and the fuel filthers had same stuff in them indicating a blockage. we changed the filthers but the fuel pump didn't work so we had to get help. Luckily Cherbourg is a major city and the big harbour has a Volvo Penta service. We went to the shop and they promised us a maintenance service on Monday.
During the weekend we worked on the boat as well as did some shopping. On Monday we got the promised service and within an hour our engine was working again. The problem was that there was a blockage also in the tubes so they alsogot cleaned and we also have an other fuel pump on the boat. So, next we'll wait for a suitable weather to go to Brest or at least close to Brest. It's less than 200nm so it will be an overnighter.
Ja sitten tilitystä suomeksi:
Pääsimme lähtemään Dunkerquesta
vasta keskiviikkona ja koska miehistö ei ollut vielä täysin
tervehtynyt niin päädyttiin menemään Cherbourgin sijaan
Boulogne-sur-meriin, jonne oli noin 40 nm matkaa. Tässä välissä
oli myös Calais, joka olisi tarvittaessa toiminut myös järkevänä
välietappina. Katsoimme Dunkerquessa taas tarkkaan sopivaa
lähtöaikaa ja se oli noin klo 5 aamulla. Aamulla heräsimme kyllä
klo 5, mutta silloin oli aivan liian pimeää, joten jatkoimme unia
aina klo 6 asti, jolloin alkoi kirkastua. Lopulta pääsimme
lähtemään muutaman muun aamuvirkun jälkeen lähempänä seitsemää.
Tuuli oli kerrankin myötäinen ja
niinpä nostimme nopeasti genuan, jolla saimme hyvän vauhdin. Isoa
emme nostaneet, sillä suuri genuamme antoi yksistään jo hyvän
vaudin. Ja samalla pääsimme helpommalla ja vältimme preventteri-
yms säädöt. Vaikka virta oli vielä hieman vastainen, saimme heti
yli 6 solmun vauhdin, joka kiihtyi nopeasti yli 8 solmuun. Calaisin
kohdalla menimme jo yli 10 solmua! Calaisin edustalla on hiekkasärkkiä,
jotka kiersimme luoteispuolelta. Näiden matalikkojen yhteydessä
kuitenkin oli todella outoja virtoja ja näyttikin, että meri
”kiehui”. Kohta ei ollut pitkä (leveä kylläkin) ja sen
ylittäessä aallot löivät Calimeraa joka puolelta, mutta pientä
heilumista lukuunottamatta ei siinä ihmeempää ollut.
Calaisin kohdalta on myös lyhyin matka
Englantiin (mm. tunneli menee tästä) ja laivaliikennettä oli ihan
kohtuullisesti, mutta tämäkään ei ollut mikään haaste –
menimme samaväylän yli tuolla 10 solmun vauhdilla, jolloin ei
tarvinut pitkään ihmetellä muiden tiellä... Tämän jälkeen
alkoikin varsinaisesti Englannin kanaali ja käänsimme kohti etelää.
Olimme saavuttaneet jo melkein kaikki meitä ennen lähteneet veneet
(paitsi 2 Englantiin kaartanutta) ja menimme hyvää vauhtia kohti
Boulognea (veneen keskivauhti lähdöstä oli tässä vaiheessa yli
8,3 solmua, huiput liki 12 solmua) ja tarkoituksena oli päästä vielä myötävirrassa
perille. No, kääntyessämme kohti etelää myös tuulikulma muuttui
ja teimme lopulta jiipin. Samalla virta alkoi kääntyä – tämä
osin myös siitä, että olimme siirtyneet ulommaksi.
No, kaikki näytti hyvältä aikaiseen
satamaan saapumiseen kun huomasin jonkun ranskalaisen sota-aluksen
tai merivartioston kiertävän erästä holskivenettä. Pian alus
tuli meitä kohti ja kiersi takakautta ohi, mutta jäi norkoilemaan
peräämme. Herätin tässä vaiheessa lähdön jälkeen nukahtaneen
miehistön ja pyysin kannettavaa VHF:ää. Ennen VHF:n tuomista
alukselta kailotettiin jotain ranskaksi megafoniin. No, VHF:llä
saatiin englanniksi selvyys vaihtaa kanavalle 8, jossa jatkettiin
keskustelua.
Aluksi haluttiin tietää minne oltiin
menossa ja mistä, sekä erityisesti mikä oli lopullinen
päämäärämme. Keskustelu meni jotenkin seuraavasti:
Ranskalaiset: ”What is your final
destination?”
Calimera: Hmm, Caribbean.”
hiljaisuus
Ranskalaiset: ”What is your final
destination?”
Calimera: ”Caribbean.”
Sitten keskusteltiin tovi montako meitä
oli kyydissä jne kunnes he pyysivät seuraamaan kanavaa. Koko tämän
ajan purjehdimme mukavasti kohti Boulognea ja kun sinne oli enää
noin 3 nm matkaa niin VHF heräsi uudestaan ja ranskalaiset halusivat
tulla Calimeraan. No, me toivotimme heidät tervetulleeksi ja
käärimme genuan rullalle ja laitoimme Volvon käyntiin.
Alukselta lähtikin pian kumiveneellä
5 henkilöä, jotka sitten Calimeralle päästyään esittäytyivät
tullin edustajiksi. Samalla kävi ilmi, että heidän emoaluksen
kotisatama oli juuri Boulognessa. Tulli halusi nähdä veneen paperit
sekä meidän passit. Ne saatuaan alkoikin papereiden pyörittely.
Ilmeisesti Ranskassakin pitää täyttää useampi kuponki pelkästä
rutiini tsekkauksesta. Kaverit kyllä toisaalta kävivät veneen
tarkkaan läpi; mm. keulahytti säilytystiloineen sekä jopa pilssiin
kurkattiin. Samalla penkomisella löytyi sekstanttimme, joka sai
ranskalaisten hyväksynnän. Saman hyväksyvän nyökyttelyn sai myös
Ikean muoviset leikkuulaudat. Mitään ihmeempää ei kuitenkaan
löytynyt, joten tullin veijarit poistuivat tunnin päästä
Calimeralta. Ennen lähtöä kyllä kyselivät tarkemmin reissustamme
ja ottivat ylös blogin osoitteenkin. Yhtään kuponkia ei meille
tästä vierailusta jäänyt, mutta kuulemma tullin järjestelmissä
olemme nyt tsekattu ja uutta tsekkausta ei tule.
 |
| French customs/coast guard |
 |
| Iskuryhmä poistuu |
Tämän vierailun aikana olimme
päässeet jo parin mailin päähän Boulognesta, joten painelimme
sinne koneella. Satama oli hyvin suojainen ja saimmekin hyvän
aisapaikan hollantilaisten vierestä, jotka kyselivät tullin
vierailusta veneellämme – tullin porukka kun oli kieppunut ensin
heidän ympärillään ja tullut sitten meidän luo. Naureskeltiin
tilannetta ja pienoisen sateen alkaessa menimme veneen sisälle
lepäämään. Boulognessa vuorovesi oli jo huomattavasti suurempija
niinpä satama näyttää hyvinkin erilaiselta riippuen mihin aikaan
katsoo. Itse kylä vaikutti kivalta kalastajakaupungilta, mutta sen
suurempaa tuttavuutta ei tehty kun ajatuksena oli jatkaa seuraavana
aamuna kohti Cherbourgia. Laiturilla ja jopa kaupungillakin tuli
törmättyä veneellä vierailleisiin tullimiehiin.
 |
| Boulogne |
 |
| Boulogne |
Lähdimmekin seuraavana aamuna klo 7
Boulognesta kohti Cherbourgia tyynessä kelissä koneella. Tätä
jatkui koko päivän silloin tällöin joitain veneitä nähden.
Joskus iltapäivällä koneen kierrokset haittelehtivät aavistuksen,
joten otimme koneen pois päältä ja katsoimme konehuonetta. Öljyt
oli ok, merivesisuodatin oli puhdas ja vedenerotinkin puhdas.
Käynnistimme koneen ja ongelma oli pois. Tuuli alkoi illalla viritä,
mutta oli täysvastainen. Laskimme, että pitämällä saman nopeuden
ehtisimme vielä Cherbourgiin aamun myötävirrassa. Päätimmekin
jatkaa koneella, sillä vastavirta on edustalla jopa 5 solmua,
jolloin purjeilla menisimme luovien todennäköisesti taaksepäin. Iltapäivällä menimme siirryimme myös läntiselle pallonpuoliskolle.
No, ilta ja yö menivät hyvin kunnes
klo 7 havahduin lepovuorosta siihen, että koneen kierrokset
vaihtelevat suuresti. No, tässä vaiheessa oli jo aallokkoakin sen
vastatuulen lisäksi. Olimme jo aika lähellä Cherbourgia, vain noin
8 nm matkaa. Laitoimme täyden kaasun päälle, jolla kone kiersi
normaalit kierrokset. Jostain syystä kone edelleen haki kierroksia
välillä ja sitten se pudotti ne ja sammui. Tässä vaiheessa alkoi
myös sadella, tietenkin. No, käynnistimme koneen uudelleen ja se
pysyi heikosti käynnissä kaasun ollessa pohjassa ja etenimme jonkin
verran kunnes se sammui uudestaan. Tämän jälkeen ei enää
käynnistetty konetta vaan nostimme genuan.
Tämän sekoilun aikana virta oli
alkanut kääntyä, joten etenimme hiljalleen kohti Cherbourgia,
mutta emme päässeet kuin näköetäisyydelle kun seuraava venda
veikin meitä jo kauemmaksi Cherbourgista. Tämän jälkeen
tikkasimme noin 5 tuntia kunnes pääsimme jälleen eteenpäin ja
lopulta jopa yli 8 solmua reivatulla genualla! Samalla alkoi
aurinkokin paistaa. Cherbourgissa on ulompi aallonmurtaja, jonka
suojaan päästyämme loppui myös aallokko. Calimera lipui muutamaa
solmua kohti Cherbourgin huvisatamaa ja vaihtoehtoina meillä oli
pyytää apua (useampikin huvivene meni ohi), mennä itse kokeilemaan
tai ankkuroitua.
 |
| Tikkausta |
Joskus on ollut puhetta, että
isommallakin veneellä on hyvä harjoitella purjeilla rantautumista,
mutta itse en ole tätä harjoitusta nähnyt tarpeellisena – jos
tilanne tulee eteen niin harjoitellaan siinä sitten, koska muuten
harmittaa jos harjoittelussa tulee kohellettua (vrt. ”ta den
billigast!”). No, me siis menimme Cherbourgin suhteellisen suureen
(yli 1500 venettä) huvisatamaan purjeilla ja parista
potentiaalisesta laiturista valitsimme kylkikiinnityspaikan keula
tuuleen. Tälle paikalle sitten tultiinkin oppikirjamaisesti: vene
laiturin viereen, keula tuuleen ja purje löysäksi. Tästä sitten
olikin helppo astua laiturille kiinnittämään köydet.
Tilanne oli ollut aamulla hieman
stressaava, mutta nyt rantautumisen jälkeen olo oli vähintäänkin
tyytyväinen. Avaasimme moottorikopan ja katsoimme konetta – kaikki
näytti ulkoisesti olevan ok. Kierrosten maleksiminen ja moottorin
sammuminen kulussa viittasi vahvasti polttoaineensaantiongelmaan,
joten vaihdoimme polttoainesuodattimet: karkeasuodattimessa oli
huomattavasti ”levää” pinnassa, mutta hienosuodatin oli puhdas.
Syy ongelmaan oli tukkeutunut suodatin. Ilmeisesti tankkaamamme
polttoaine ei ole ollut aivan priimaa ja Grotamaria pitääkin
lorottaa joukkoon säännöllisemmin.
No, suodattimet vaihdettiin uusiin ja
lähdettiin ilmaamaan konetta. Jostain syystä polttoainepumppu ei
tehnyt mitään, joten pelättiin sen olevan tukossa/hajalla tai
sitten putkiston olevan tukossa. Tässä vaiheessa tosin oma
osaaminen alkaa loppua ja pelotti, että pahennetaan tilannetta,
joten lähdimme selvittämään löytyykö kylästä moottorihuoltoa.
Cherbourgin satama on suuri ja sataman
alueella on runsaasti venetarvikeliikkeitä sekä pari verstasta ja
korjaamoa. Ensimmäinen Yanmariin keskittynyt liike neuvoi marssimaan
pari minuuttia itään, mutta satamakonttorista puolestaan käskivät
kävellä hieman länteen. Yllättäen Volvo Pentan edustus löytyikin
melkein näiden kahden paikan välistä vain noin 50m päässä
Yanmar-liikkeestä... Onneksemme liike oli vielä auki (kello oli jo
yli 18 iltapäivällä perjantaina) ja saimme sovittua, että
maanantaina aamulla saamme huoltomiehen paikalle. Helpotus oli suuri
ja päätimmekin jatkaa sitten sataman ravintolaan. Kävimme vielä
illalla laiturit läpi, mutta ainoa puumastoinen purjevene ei ollut
Panthera, he kun olivat jo ehtineet lähteä Roscoffiin.
Lauantaina kävimme katsomassa
kaupunkia, ostoksilla suuressa Carrefourissa sekä illalla vielä
syömässä juustoravintolassa. Täällä on yllättävän vaikea
saada palvelua englanniksi ravintoloissa, vaikka Briteistä tulee
tänne runsaasti turisteja. Satamakonttorissa palvelu oli kyllä
todella hyvää. Huomionarvoista on myös se, että täällä on
ilmanen wlan ilman twitter-rajoituksia. Muuten sataman fasiliteetit
ovat vähän niin ja näin – uudet suihkut ja vessat ovat tekeillä,
mutta väliaikaisina on parakit, jotka eivät ole erityisen
viehättäviä...
Sunnuntai oli veneen huolto- ja
rakentelupäivä. Tavoitteena oli saada bimini asennettua ja se
edellytti kukonjalan vaijereiden kolojen leikkaamista sekä hieman
ompelua. Kolojen kohtaa mittailtiin moneen kertaan ja lopulta
päädyttiin vetämään puukolla koeaukot. Aukot osoittautuivat
hyviksi ja niinpä pienellä muokkauksella ja tukiompelulla saimme
biminin asennettua ja nyt se on käytössä perässä suojaamassa
ruorimiestä auringolta ja vedeltä. Samalla siirsimme lipputangon
toiselle puolelle perää, asensimme uuden aurinkokennovalon
kaiteeseen sekä muutamia tarvikkeita ripustettiin biminiin. Myös
uusi tuuletusluukku sisäänkäyntiin sai tuuletusosan kiinni ja
odottaa nyt lukkoa. Laitamme tähän lukon, joka toimii ulkoa
avaimella ja sisältä käsin kertämällä. Näin sitä voi käyttää
paremmin. Lukko hankittiin eräästä Cherbourgin
venetarvikeliikkeestä. Sunnuntain urakan kruunasimme veneellä
lihafonduen sekä mansikkakakun kera.
 |
| Bimini asennettuna |
Maanantaina marssimme sovitusti klo 9
Volvon huoltoon ja siellä meidän pyydettiin odottamaan 20
minuuttia. Käytimme ajan hyödyksi ja shoppailimme liikkeestä
etäisestikin kiinnostavia tavaroita. Noin 45 minuutin kuluttua
liikkeenpitäjä kertoo, että huoltomies tulee veneellemme klo
10.30. Lähdimme veneelle ja klo 10.45 veneen kylkeä koputtelee
huoltomies, joka ei puhu englantia. Kävimme kuitenkin tilanteen läpi
ja hän ymmärsi mistä on kyse. Sitten konekoppa auki ja vikaa
paikallistamaan. Veijarilla oli selkeä käsitys hommasta, sillä hän
etsi tiettijä osia, mutisi ranskaa ja sitten irroitti
polttoaineletkuja. Yllätykseksi huoltomies päätti puhaltaa suoraan
polttoaineletkuun ja samalla toisesta päästä alkoi valua dieseliä.
Saman hän teki putken toisellekin päälle.
Tämän jälkeen hän halusi asentaa
uuden polttoainepumpun heti tankin perään (ei ollut aiemmin) ja
tämähän sopi meille. Hän kävi hakemassa uuden pumpun ja
palattuaan asensi sen ja sitten päästiinkin ilmaamaan
polttoainejärjestelmää. Siinä sitten avattiin moottorista milloin
mikäkin osa ja kansi ja sitten kävi käsky: start motoer. Eleistä
ymmärsin, että kaasu pohjaan ja ensimmäisellä kerralla kone ei
lähtenyt käyntiin, mutta toisella kertaa Volvo lähti kehräämään
ilmoisesti. Jäähdytysvedet olivat aluksi kovin tummia, mutta
kirkastuivat nopeasti ja kaikki oli ok. Kiittelimme huoltomiestä ja
lähdin maksamaan suoritusta: reilun tunnin keikasta uuden pumpun,
kiirelisän sekä laskutuslisän kanssa maksettiin 121€, mitä voi
pitää varsin kohtuullisena. Mahtaisikohan Lauttasaaresta saada tähän
summaan edes puhelinaikaa...
Koska kone toimi niin päätimme käydä
tankkaamassa dieseliä (ja samalla laittaa Grotamaria tankkiin) jaa
vaihtaa paikkaa lähemmäs vessoja ja suihkuja. Aluksi piti peruuttaa
paikalle, mutta mystisesti kone sammui kesken. Vahinkoa ei päässyt
sattumaan kun käynnistin koneen uudelleen, mutta tämän tuloksena
siirryimmekin keulakiinnitykseen. Liekö koneessa vielä hieman ilmaa
tms, joka sitten sammutti koneen kun se oli pakilla? Pitänee tutkia
asiaa.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on
ollut, mutta kuten Pantheralla niin meilläkin on ollut hieman onnea
matkassa: koneen hajotessa olimme lähellä Cherbourgia, oli valoisaa
ja tuuli riittävästi purjehtimiseen. Lisäksi ehdimme Volvon
liikkeeseen riittävän aikaisin, että saimme varattua ajan jo
seuraavalle arkipäivälle ja niinpä meillä olikin maanantaina
ennen puoltapäivää soiva kone. Tästä tuli taas hieman oppia ja
toisaalta itseluottamustakin – kyllä pärjätään tarvittaessa
ilman konettakin, vaikka satamana tämä ei ollutkaan vaikein.
Seuraavaksi katselemmekin
säätiedotuksia sillä silmällä, että pääsisimme Brestiin tai
ainakin lähelle Brestiä. Tiistaiksi on vielä luvattu vastaisempaa
tuulta kun taas keskiviikko ja torstai ovat tyyntä. Viikonloppuna
puolestaan Brestissä on kovat tuulet, joten ennen sitä sinne ja
sitten katsomaan Biskajan kelejä. Nyt viimepäivät ovat ollaan
otollisia Biskajan ylitykseen: tasaista sivumyötäistä ja hieman
heikentyvää loppua kohti. Eräs toinen Maestro 35 menikin jo yli.
Suomalaisia ei ole juuri näkynyt, joskin täällä oli yksi
ahvenanmaalainen vene (sama kuin Cuxhavenissa) sekä eilen saapui
IMX-40 Suomen lipulla, mutta kyljen teksti viittasi enemmän itäiseen
naapuriimme.
 |
| Cherbourg |
 |
| Cherbourg - palmuja! Olemme selvästi menossa oikeaan suuntaan. |
 |
| Levoton katti Cherbourgissa |
 |
| Cherbourg - kuin välimerellä |
 |
| Cherbourg |
 |
| 2 mastoa katissa - Operation D-day |
 |
| Beneteaun malliston ääripäätä? |
 |
| Välipalaa veneelle |
Meidän satelliittipuhelimen liittymä on nyt aktivoitu ja siihen voi lähettää viestejä netin kautta, laitamme blogiin tästä jonkun linkin. Lisäksi vihdoin aktivoimme myös Spotin, josta tulee linkki myös blogiin. Siitä voi seurata sijaintiamme paremmin ja erityisesti pidemmillä ylityksillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti