Martinique/Le Marin

Vihdoin torstaina pääsimme lähtemään St Lucialta ja suuntasimme kohti Le Marinia, tai tarkemmin sitä ennen olevaa Sainte-Annen lahtea. Tällä kertaa tuuli ja aallot olivat ennusteiden mukaiset, joten pääsimme purjeilla toivottuun suuntaan. Matkaa ei ollut kuin reilut 20nm, joten olimme pian lahdella. Lähempänä rantaa oli sikinsokin kalamerkkejä, ilmeisesti hummerimertoja varten. No, näitä piti tietenkin väistää.

Sainte-Annen lahtea ei voinut olla huomaamatta: purjeveneitä oli yli sata ankkurissa ympäri lahtea. Me menimme suht lähelle jollalaituria ja ankkuroiduttiin n. 4 metriin hiekkapohjaan. Emme jaksaneet lähteä enää kylille vaan jäätiin illaksi veneelle. Tällä kertaa olimme hankkineet naudanlihaa fileenä hieman isomman palan, jonka ympärille laitoimme aiemmin hankittu yrttimarinaadi. Tämä osoittautui erinomaiseksi.

Toinen paikallinen erikoisuus oli maissitähkät, jotka keitimme kookosmaidossa. Lisäksi annokseemme kuului lähiaineksista koottu salaatti sekä Espanjasta asti tuotu rose-viini. Katoimme pöydän ulos ja parin kynttilän valossa juhlistimme saapumistamme takaisin EU-alueelle ja Ranskaan. Täällä kuuluu todella moni radiokanava, luonnollisesti ranskaksi.

Seuraavana päivänä päätimme kaivaa polkupyörät esiin ja lähdimme kumiveneellä rantaan. Sainte-Annen kylä vaikutti lupaavalta ja sitten lähdimmekin pyöräilemään kohti Le Marinin kaupunkia ja satamaa - meidän pitää täälläkin kirjautua maahan sisään, vaikka leimoja ei passiin saakaan. Matkalla oli monta hämmentävää asiaa: oikeanpuoleinen liikenne, pyörätiet, katuvalot, ei kerjäläisiä eikä hökkeleitä jne. Viimeksi olemme olleet "sivistyksen" parissa 3kk sitten Kanarialla! Le Mariniin oli noin 6km matka, mutta helteessä tuntui kuin ajaisimme tour de Martiniquea.

Le Marin kuitenkin viimein tuli eteemme ja suuntasimme satamaan. Satamassa on runsaasti erilaisia venetarvikeliikkeitä, ravintoloita ja muita palveluita. Itse satamassa on noin 600 venepaikkaa ja ympärillä on ankkurissa myös runsaasti veneitä. Sisäänkirjaus hoitui sataman toimistossa: ensin tietokoneella täytetään lomake, se tulostetaan ja annetaan toimistovirkailijalle, joka leimaa sen. Ja se oli siinä. Toimisto peri tästä 5eur maksun, mutta ei ollut kummoista byrokratiaa ja moninkertaisia loppulappuja. Hieman outoa oli se, ettei kukaan edes katsonut passejamme. Näin toimii EUn rajavalvonta täällä lännessä.

Kävimme satamassa lounaalla (Gourmet Kebab!), jonka jälkeen kiertelimme alueen liikkeitä ja olo oli kuin Ranskassa. Saaren ilmapiiri ja koko olemus on selvästi erilainen kuin aiemmilla itsenäisillä saarilla. Täältä mm. puuttuu kaikki kylkeen liimautuvat kauppiaat ja kerjääjät,meno on muutenkin länsimainen ja olo onkin aika turvallinen. Ranska ja ilmeisesti EUkin pumppaa tänne rahaa ja se näkyy, vaikkei tämä mikään Riviera olekaan.

Luonnollisesti löysimme taas yhden suomalaisen. Kävi ilmi, että kyseessä oli aiemmin pikaisesti Rodney bayssa tavatun Simon isä. Pienet on Martiniquen suomalaispiirit. Vaihdeltiin kuulumiset ja sitten olikin kiire kauppaan. Täältä löytyy sataman vierestä yksi isompi marketti, mutta sen hyllyt olivat yllättävän tyhjät. Suht lähellä on kuitenkin Leader Pricen iso kauppa sekä tietenkin Carrefour.

Menimme lähempänä olleeseen Leader Priceen, josta ostimme tietenkin juustoja, patonkeja ja croissantteja, mutta myös naudanlihapihvit, vihanneksia, juotavaa jne. Reput olikin sitten täynnä, mutta ostokset eivät suuria maksaneet. Täällä onkin elintarvikkeet selvästi halvempia kuin aiemmilla saarilla. Kivaa myös, että voi maksaa euroilla.

Ulkona alkoi hämärtää kun lähdimme kohti kotia. Paluumatka tuntui paljon lyhyemmältä ja pääsimme hyvin takaisin veneelle. Polkupyörät osoittivat taas hyödyllisyytensä. Illalliseksi oli tällä kertaa tournedos St Lucialta löydetyn yrttileipäjuuston kera sekä tietenkin patonkia ja juustoja. Ilta meni mukavasti veneellä, mutta seuraavaksi olisi tarkoitus tutkia paikallista illallistarjontaa.

Martinique vaikuttaa toistaiseksi oikein mukavalta paikalta, jossa voisi viihtyä pidempäänkin. Ranskalaisille tämä lienee kuin Ahvenanmaa meille. Täällä näkyykin paljon ranskalaisia turisteja - niin veneellä kuin ilmankin.